17. helmikuuta 2013

Jahas, kovin on jäänyt vähille tämä päivittely..

Joulukuussa kävimme vielä Messarin näyttelyissä ilman suurempaa menestystä. Pallukat valtasivat alaa ja olikin vähän surullista katsoa rodun menoa kehässä. Uroksia ei erota nartuista muuten kuin kurkkaamalla mahan alle ja karvoja alkaa olla liiankin kanssa. Eikös tämän pitänyt olla alppirotu, eikä afgaanin pitkällä turkilla varustettu sohvan valtaaja? No, jokainen taplaa tyylillään, mutta peräänkuuluttuaisin tässäkin yhteydessä rotumääritelmän tuntemista, joka antaa meille ohjeet minkänäköinen se alkuperäinen bernhardilainen on. Tällä koiramäärällä ei voida lähteä muokkaamaan bernhardilaista ja amerikan bernhardilaista, niin kuin joissain roduissa on tehty.

Rontti on päässyt jo melkein miehen ikään ja käytiinkin Skutilla virallisissa röntgenkuvissa. Ja mitäs sieltä tulikaan. D/D ja 0/0. Ai että välillä tökkii... Yritätä katsoa sukua ja löytää tervettä, mutta ei niin ei. Skutin mukaan kuvissa ei ollut näkyvissä nivelrikkomuutoksia, joten katsomme vuoden-kaksi eteenpäin ja otamme uudet kuvat. Vierassukuisuutensa puolesta olisi hyvä käyttää Ronttia jalostukseen, mutta mennessä näkee, miten homma kehittyy ja tuleeko nivelrikkomuutoksia. Rontti pysyy meidän perhekoirana kuitenkin loppuun asti vaikka pentuhaaveet tökkäisivätkin tähän.

Muuten elämään kuuluu vain työntekoa ja tallilla oloa. Dharma on ollut töissä mukana ja töiden jälkeen tallilla. Alkukankeuden haihduttua Dharrille on tullut monta leikkikaveria ja painileikki on käynnissä koko vierailun ajan.

Keväällä olisi suunnitelmissa ainakin Wusbin matka ja mitä nyt muuta keksitäänkään.